Harjoitustyö aloitettu ja toivottavasti tällä viikolla saadaan se ryhmä kanssa palautettuakin. Uskon näin. Monta asiaa on otettava huomioon suunnitelman teossa, mutta ryhmämme löysi mielestäni hyvän yhteisymmärryksen ja olen itse tyytyväinen luonnoksen tämänhetkiseen vaiheeseen. Yksi suunnitelmamme helmistä oli mielestäni asia, jossa hulevedet pääsevät hoitamaan kastelua. Suunnitelmasta löytyy koulurakennuksen rännistä lähtevä rainchain eli sadevesiketju, jota pitkin vesi valuu maan alle sijoitettuun säiliöön, josta vettä voidaan sitten pumpata mm. katolla sijaitsevaan puutarhaan.
Pihan suunnittelu ei suinkaan rajoittunut hulevesiin, vaan siivet saivat tuulta alleen, kun pohdimme suunnitelmamme muita vaikutuksia. Valitsimme pihalle kasveja, joita voidaan hyödyntää vaikkapa kotitaloustunneilla. Omenapuita, japaninruusukvitteneitä sekä katolla kasvatettavia muita hyötykasveja.
Vaikka koulun yläasteikäiset oppilaat eivät välttämättä ole sitä helpointa kohderyhmää kitkemis- ja puutarhahoitotehtäviin, ei opetuksen monipuolistamismahdollisuutta voi kiistää.
Voisiko niin sanottu tavallinen koulu ottaa mallia steiner-koulusta, jossa oppilaat pääsevät maatöihin? Ehkäpä puutarhanhoito voisi tuoda opiskeluun uutta syvyyttä ja kuka ties' innostaa oppilaita viljelys- ja hulevesihommiin myös kotipuutarhassa tai parvekkeella!
Sadevesiketju -ajatus vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta hyvin rakennetulta ratkaisulta. Hulevesien hyödyntäminen kasteluvetenä on hyvä ajatus - toimii varmasti.
VastaaPoistaTuo viljely koulupihoilla herättää aika paljon ajatuksia. Miten käy viljelmien koululaisten loma-aikana? Kuka kitkee ja kastelee? Kaikki ehdot saaneet? Viljely toimii varmasti erimerkiksi hedelmäpuiden ja marjapensaiden osalta - enemmän hoitoa vaativien kasvien kanssa voi olla toinen juttu. Minulla on oma kokemus viljelystä kyläkoulusta. Tai lähinnä sadonkorjuusta. Varsinaisia maatöitä ei kyllä tehty - kerättiin vain kesän kypsyttämä sato omenapuista ja viinimarjapensaista. Ja kivaahan se oli!