Luomua, luontoa mukaillen vai ihan oman mielen mukaan?

Luennolla kuulimme, että hulevesiä olisi parempia ohjata toisaalle kuin kunnalliseen viemäriverkostoon. Parempi olisi ottaa ne hyötykäyttöön, viihtyisyyden lisäämiseksi miljöisiin ja ihan mitä muuta vaan kunhan ei tyydyttäisi helppoon (ja ei niin laadukkaaseen) ratkaisuun viemäriin ujuttamisesta.
Se kun siellä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tulvia ja ylikuormitusta, mikä sitten ei taas enää auta viemärin itse tarkoitusta jätenpuhdistusta ajatellen...

Mielenkiintoista, kuinka hieno viemäriverkosto saattaakin tässä tapauksessa kääntyä ihmistä vastaan. Kuinka kauas luonnosta ihminen onkaan ajanut itsensä keksiessään tällaisen järjestelmän?
Mitkä ovat ne keinot, joilla voimme palata lähemmäs luontoa säilyttäen kuitenkin jalon aatteemme esteettisestä ja hygieenisestä elosta ja ympäristöstä?

Kuulin (enkä muista enää mitä kautta), että Afrikkaan oli tehty usean kuukauden mittainen matka. Tarkoituksena pystyttää sinne kompostikäymälöitä.
Näin länsimaisen kokemuksen kautta voi jo sanoa, että sehän on huomattavasti fiksumpi vaihtoehto kuin perustaa muutenkin jo kuivaan maahan ekologiaa sotkeva viemäriverkosto.
Muttamutta.... jalo idea ei oikein ottanutkaan tuulta siipien alle. Afrikassa toivottiin vesivessaa.
Onhan se niin upeaa sotkea viimeisetkin puhtaat vedet...
Ai, ei vai?
Matkan saldo oli: nolla kompostikäymälää.
Valitettavasti.

Nyt on meidän (tulevien) suunnittelijoiden harteilla luoda ekologisuudesta globaali myyntituote! On keksittävä "vetäviä" tapoja ja tuotteita, joilla maapallo voidaan pelastaa (tai ainakin syöksyä hidastaa hieman) totaaliselta tuholta!
Aloittakaamme omasta maastamme! Tai vaikka edes oman tontin hulevesistä.

Viivy vielä hetki!

Kuten Mikko Alatalokin laulaa, myös hulevesien olisi suotavaa viipyä vielä hetki.
Hulevesien viivytykseen on useita eri tapoja: viivytysaltaat, lammikot, kosteikot, rakennetut altaat sekä viivytyspainanteet ja -kaivannot. Hulevettä voidaan viivyttää sekä maanalaisesti että maan päällä.
Maanalaisiin vaihtoehtoihin päädytään usein esimerkiksi kauppojen piha-alueilla. Maan päälle hulevettä voidaan jättää miljöön viihtyisyyden parantamiseksi; vesielementit koetaan usein positiivisiksi pihankaunistajiksi. Itse merta rakastavana koen, että vettä se on pienikin puro! Sen liplatus kaupungissa aiheuttaa rauhoittumisen tunteen, muistikuvan meren rajattomuudesta.
Viivytysrakenteet voivat olla kasvillisuuden peittämiä, mutta ne voidaan perustaa myös hyvin askeettisiksi - esimerkiksi kiveyksiksi. Vain mielikuvitus on rajana, kun mietitään hulevesien viivyttämisen mahdollisuuksia!
Kuopion kaupungin Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan mentelmien suunnitteluohjeessa todetaan seuraavaa:
"Viivytysmenetelmillä voidaan tehokkaasti pienentää
hulevesivirtaamia menetelmän alapuolisilla
purkureiteillä, vähentäen näin tulvariskejä
ja eroosiota. Hulevesien määrään ja virtaamaan
kohdistuvan hallinnan lisäksi viivytysmenetelmillä
pystytään myös parantamaan hulevesien
laatua, kun kiintoaines ja siihen sitoutuneet
epäpuhtaudet pääsevät laskeutumaan. Viivytysmenetelmiin
usein liittyvä kasvillisuus lisää
puhdistusvaikutusta sitomalla itseensä huleveden
kuljettamia ravinteita. "
Kuulostaa hyvältä!

Tulvadirektiivi

Kun kurssin viime tunti kului sujuvasti SketchUpiin tutustuessa eikä siitä viitsi mitään oppimispäiväkirjaa kirjoittaa, otin asiakseni avata hakukoneen ja etsiä tietoa hulevesistä ja niihin liittyvistä asioista.
Eipä mennyt minuttiakaan, kun vastaan tuli jo Eu direktiiveineen. Tulvadirektiivi. Tarkemmin sanottuna hulevesitulvariskien direktiivi. Se velvoittaa kunnat arvioimaan tulvariskinsä. Sekä nimeämään mahdolliset hulevesitulvariskialueet.Lisäksi kuntien on mietittävä suunnitelmat valmiiksi, jos tulva tulee.
Analyysi on tehtävä kuuden vuoden välein, mutta joka tapauksessa 2018.
Lue lisää: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25586&lan=fi

Oma piha vai Oma Puutarha?

Monen omakotitaloasujan Unelmien Piha on helppohoitoinen ja kaunis. Valitettavasti verkkokalvoillemme on valottunut kuva nurmikentästä, hyvistä parkkipaikoista ja selkeistä istutuksista. Ja istutuksien määrästä tosin voidaan karsia, jotta ei unohtuisi se toive pihan helppohoitoisuudesta.
Kuinka helppohoitoinen on nurmikko? Ei kovinkaan. Viikoittaista ruohonleikkuuta, kastelua, lannoitusta,...Helpommallakin voi päästä.
Asfalttia etupihalle ja parkkipaikat on siinä. Helppoa. Tavallaan. Kunhan on mietitty hulevesille jokin ratkaisu. Naapuripihaankaan kun niitä ei voi lorottaa.

On ehdottoman olennaista, että pihaan mahtuu parkkeeraamaan. Eikä talon ulkopuolisen pihan tulisi rasittaa omistajaansa liikaa, oli puutarhuri tai ei.
Helppoa ja kaunista, unohtamatta ekologisuutta ja sosiaalista kestävyyttä.

Millä keinoin voin oman pihani avulla vähentää ekologista taakkaani? Kuinka voin mahdollisimman pienellä vaivalla ratkaista hulevesiasiat ja sada pihastani kaiken hyödyn irti?

Kasvihuone ja marjapensaat pihasta jo löytyvät. Samoin omenapuut. Onnekseni piha on hyvin rehevä eikä kasteluun tarvitse uhrata oikeastaan ajatustakaan. Ei, ei me missään suossa asuta. Piha on vain hyvässä asennossa suhteessa aurinkoon ja tuuliin.

Kun miettii nälänhätää, josta osa maapallon asukkaista tällä hetkellä kärsii, voi miettiä, miten siihen voisi itse vaikuttaa. Voisinko sijoittaa pennoseni useammin kotimaiseen ruokaan? Mitä tapahtuisi, jos ottaisin oman pihani parempaan tuotantokäyttöön? Mitä jos ihan oikeasti perustaisin kasvimaan, jossa viljelisin vihanneksia, joita voisin sitten säilytää kellarissa! Yrttejä olisi helppo viljellä  vaikka ruukuissa, omenapuut tuottavat useimpina vuosina runsasta satoa, marjapensaatkin näyttävät voivan ihan hyvin.
Leikkimökin katon voisi ottaa tosin parempaan käyttöön. Kenties perustan sinne viherkaton, jossa viljelen vaikkapa juuri ne yrtit. Tällöin kaupalliset puutarhat voisivat tuottaa ruokaa enemmän muille, jos itse jättäisin ostamatta kaupasta.
Kenties ulkomailta tuotujen kasvisten määrä kääntyisi laskuun, jos suomalaiset pihat otettaisiin vihreämpään käyttöön? Tämä vähentäisi samalla myös liikenteestä aiheutuvia päästöjä.
Ekologista, sanoisin!