Monen omakotitaloasujan Unelmien Piha on helppohoitoinen ja kaunis. Valitettavasti verkkokalvoillemme on valottunut kuva nurmikentästä, hyvistä parkkipaikoista ja selkeistä istutuksista. Ja istutuksien määrästä tosin voidaan karsia, jotta ei unohtuisi se toive pihan helppohoitoisuudesta.
Kuinka helppohoitoinen on nurmikko? Ei kovinkaan. Viikoittaista ruohonleikkuuta, kastelua, lannoitusta,...Helpommallakin voi päästä.
Asfalttia etupihalle ja parkkipaikat on siinä. Helppoa. Tavallaan. Kunhan on mietitty hulevesille jokin ratkaisu. Naapuripihaankaan kun niitä ei voi lorottaa.
On ehdottoman olennaista, että pihaan mahtuu parkkeeraamaan. Eikä talon ulkopuolisen pihan tulisi rasittaa omistajaansa liikaa, oli puutarhuri tai ei.
Helppoa ja kaunista, unohtamatta ekologisuutta ja sosiaalista kestävyyttä.
Millä keinoin voin oman pihani avulla vähentää ekologista taakkaani? Kuinka voin mahdollisimman pienellä vaivalla ratkaista hulevesiasiat ja sada pihastani kaiken hyödyn irti?
Kasvihuone ja marjapensaat pihasta jo löytyvät. Samoin omenapuut. Onnekseni piha on hyvin rehevä eikä kasteluun tarvitse uhrata oikeastaan ajatustakaan. Ei, ei me missään suossa asuta. Piha on vain hyvässä asennossa suhteessa aurinkoon ja tuuliin.
Kun miettii nälänhätää, josta osa maapallon asukkaista tällä hetkellä kärsii, voi miettiä, miten siihen voisi itse vaikuttaa. Voisinko sijoittaa pennoseni useammin kotimaiseen ruokaan? Mitä tapahtuisi, jos ottaisin oman pihani parempaan tuotantokäyttöön? Mitä jos ihan oikeasti perustaisin kasvimaan, jossa viljelisin vihanneksia, joita voisin sitten säilytää kellarissa! Yrttejä olisi helppo viljellä vaikka ruukuissa, omenapuut tuottavat useimpina vuosina runsasta satoa, marjapensaatkin näyttävät voivan ihan hyvin.
Leikkimökin katon voisi ottaa tosin parempaan käyttöön. Kenties perustan sinne viherkaton, jossa viljelen vaikkapa juuri ne yrtit. Tällöin kaupalliset puutarhat voisivat tuottaa ruokaa enemmän muille, jos itse jättäisin ostamatta kaupasta.
Kenties ulkomailta tuotujen kasvisten määrä kääntyisi laskuun, jos suomalaiset pihat otettaisiin vihreämpään käyttöön? Tämä vähentäisi samalla myös liikenteestä aiheutuvia päästöjä.
Ekologista, sanoisin!
Pihoista puutarhoja tai ainakin aikaisempaa monimuotoisempia. Teemasi näkyy olen aika laajamittainen, ilmastomuutos. Nälkä lienee yksi merkittävimpiä seurauksia, jos oikein olen osannut lehteni lukea.
VastaaPoistaRuuoan pienimuotoista kotikasvatusta voisi olla merkittäväkin lähituotannon muoto. Myös lähiöissä sijaitsevat viljelypalstat voisivat omalta osaltaan vähentää kaupasta ostettavan ruuan määrää.
VastaaPoistaEikö helppohoitoisen pihan tavoitteeksi voitaisikin ottaa täyshoitamattamuus. Luonnontilainen ympäristöhän on sellaisenaan valmis, vain poikkeuksia tuohon luonnontilaan on varsinaisesti pidettävä yllä.
Entä jos suurin työmme olisikin saada aikaan asennemuutos jonka seurauksena ympäristön näennäisestä hoitamattomuudesta tulee hyväksyttävää?
Niin voisi olla, mutta kuinka saada ihmiset ylipuhuttua viljelemään omat kasviksensa sen sijaan, että käy helposti ostoksilla kaupassa?!
VastaaPoistaKasvimaan pitäminenhän ei ole täysin vaivatonta, joten mun mielestä on syytä miettiä, miten voisi saada luotua esim yhteisöjä, joissa kaikki sitten ottavat vastuun kasvimaan hoitamisesta esimerkiksi vuoroviikoin.
Mikko: Mitä tarkoitat täyshoitamattomuudella? Sitä ettei olisi justiinsa leikattavia tms viikottaista hoitoa vaatia kasveja? Eihän pensasaitaa tai omenapuitakaan tartte leikata kuin kerran vuodessa...
Siinä onkin suunnittelijalla ideoitavaa,että saa pihan näyttämään hyvältä ja olemaan hoitoatarvitsematon! Mulle kanssa sellainen!
Kasvimaa omalla pihalla oli ennen enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Koristekasvit ja nurmikko ovat vallanneet takapihat. Onneksi edible garden-ajatus on nostanut päätään ja saanut ihmiset huomaamaan syötävien kasvien kauneuden. Varmasti olisi mahdollista suunnitella koko piha syötävistä kasveista sen kuitenkaan muistuttamatta tuotantotilaa. Kotipihaviljely on kyllä kasvava trendi. Tämäkin innostus on ehdittu jo tuotteistaa viljelylaatikoilla ja viljelysäkeillä ym. Viljelystä on tehty helppoa - näin se innostaa isompaa joukkoa kokeilemaan ja tuottamaan herkkuja omassa puutarhassaan.
VastaaPoistaSuunniteltu hoitamattomuus on kyllä haaste suunnittelijalle. Ehkä se osittain johtuu siitä, että ihmisillä on ajatus, että puutarhan hoito on haastavaa ja siihen tarvitaan välineitä ja osaamista. Mutta eihän se aina niinkään ole. Monikerrokselliset, tarpeeksi tiheät istutukset hoitavat itse itseään. Vähemmällä perushoitamisella jää aikaa vaikka kattoyrttipuutarhan hoitoon :)
Täyshoitamattomuudella tarkoitin että muutettaisiin perusajatusmallia siinä määrin että että entä jos tavoitteena ei olisikaan enää se "halpa ja helppo hoitoinen piha" vaan pihapiiri joka kelpaa sellaisenaan. Jos nyt vähän käyn sitä omaksihuvikseni siistimässä niin teen sen omaksi huviksini enkä siksi että on pakko tai muuten pihani näyttää kauhealta. Ehkä tavoite on väärä sana, ehkä kuvaavampi olisi utopia :)
VastaaPoistaMietin, näin kerrostaloasujana, että meidänkin taloyhtiön pihalla olisi mielenkiintoista pitää keittiöpuutarhaa. Tosin lähikoulun eliittilapset varmaan varastaisivat porkkanat tai vähintäänkin sotkisivat paikat. Mutta sitä vartenhan on …meikäläinen. No niin! Mutta sellainen olisi hieno. Taloyhtiön tontille kun pitäisi nousta joskus uusi talokin, niin sen katolla vihertila tai jopa hyötypuutarha, mehiläispesiä tmv. vasta upeaa olisikin. Ennenkuuuulumatonta, ehkä.
VastaaPoistaTosin vielä sotien aikaan myös Helsingissä oli ullakoilla kanoja, sikojakin. Kaikki on niin suhteellista.
Tuli dokumentteja televisiosta. Yhdessä kerrottiin kuin Kuubassa on pakonsanelemina (miten useimmiten kaikki tuntuu menevän) ihmiset ovat ottaneet jokaisen maatilkun hyötykäyttöön. Kun Neuvostoliitto kaatui ja tuntotavara, sponsoroitu vieläpä, loppui. Nyt kaupungeissa tuotetaan valtavat määrät vihanneksia ja kasviksia.
Toisessa dokunetissa kerrottiin, olikohan Detroitista, mistä hävisi kaikki autotuotanto ja ihmiset olivat hukassa. Pienviljely toi tekemistä, omavaraisuutta ja pientä bisnestä ihmisille.
Kun on pakko olla luova, alkaa asioita syntymään.
Ja siitä pihasta. Nythän on paljon ollut taas, että mm. perhosten ja pörriäisten elintila kapenee, kun luonnontilaista tilaa ei löydy tarpeeksi ja tarpeeksi lähekkäin. Vaikkapa kukkaniittytakapiha olisi hieno JA Bo Eksta kiittäisi siitä pilven reunalta.